Suomessa eletään varsin suurten muutosten aikaa. Nuoret ikäluokat vähenevät ja eläkeläisten määrä kasvaa. Tilanne on aivan toisenlainen, kuin 1980 – luvulla, jolloin hakijoita oli suuri joukko paikkaan kuin paikkaan.

Työvoimapula alkaa olla todellinen monessa yrityksessä. Vaikka työtä ja tuotantoa on viety ja viedään maasta ulos halvempien työvoimakustannusten maihin sekä tuotantoa muutoin rationalisoidaan, ei työvoima vaan näytä riittävän. Työvoimapulaa koetaan erityisesti mm. metallialalla, jolle ollaan rekrytoimassa lisätyövoimaa aina Kiinasta saakka.

Koulutuksessa on vallalla edelleen hakeutuminen yliopistoihin ja korkeakouluihin enemmän, kuin tarve aina edellyttäisikään. Tästä on seurannut, että taitavista käytännön työn tekijöistä alkaa olla kova puute ja kysyntään joudutaan hakemaan helpotusta jo eri maanosista. Myös Virossa, josta olemme työvoimaa haalineet, alkaa olla työvoimapula todellinen esim. rakennusalalla.

Voisiko työvoimatoimisto tuoda helpotusta?

Suomessa on työttömänä tälläkin hetkellä n. 220.000 ihmistä. Työttömyys on alentunut kaiken aikaa, mutta työttömyys ja työ eivät aina kohtaa. Tilannetta on pyritty helpottamaan mm. lisäkoulutuksella. Koulutuksessa on usein ollut se ongelma, että työttömälle ei ole pystytty järjestämään työtä kurssin jälkeen, josta seuraa turhautuminen ja motivaatio työtä kohtaan laskee.

Työttömyys on monien sattumien ja kohtaloidenkin summa. Moni työssään hyvä on joutunut esim. yrityksen lopettamisen myötä työttömäksi. Työttömyyden jatkuessa kynnys työllistymiseen tutkitusti kasvaa. On ensiarvoisentärkeää löytää mahdollisimman nopeasti uusi työpaikka tai koulutus, joka johtaa työllistymiseen.

Työntekijän ja työnantajan kohtaamista tulee helpottaa

Tällä hetkellä työnantajan ja työntekijän kohtaaminen on vaikeaa. Työvoimatoimisto pyrkii toimimaan hyvin ja mahdollisimman joustavasti, mutta työnantajalle järjestelmä on suljettu, johon on vaikea päästä sisälle.

Mielestäni työnantajan ja työntekijän kohtaamista voitaisiin helpottaa esim. sillä, että työnhakijan tiedot olisivat omalla suljetulla sivullaan työnantajien katseltavissa. Sivujen käyttöä voitaisiin kontrolloida työvoimatoimistosta saatavan käyttäjätunnuksen avulla. Työnhakijan tiedot voitaisiin tuoda esiin numeroina, ei henkilöiden nimillä. Kun koulutukseen, työkokemukseen ja muihin työnantajalle tärkeisiin tietoihin perustuen yrittäjä tekee valinnan hänelle mahdollisesti sopivasta työnhakijasta, työnantajalle annettaisiin työvoimatoimistosta yhteystiedot ja työnantaja voisi suoraan olla yhteydessä valitsemaansa henkilöön.

Toinen sivusto voisi olla niitä työnhakijoita varten, jotka haluavat myös nimensä edellä kuvatulla tavalla työnantajien nähtäville. Tämä yksi esimerkki, joita on varmasti muitakin, voisi helpottaa työttömän työllistymistä.

Toinen käytännön esimerkki
Kun työtön ottaa vastaan muutaman päivän mittaisen työsuhteen, tulee käytännössä katkos työttömyysturvaan. Kokonaistulo on vähän suurempi, mutta katkos työttömyysturvassa aiheuttaa enemmän vaikeuksia, kuin aikojen päästä tuleva pieni tulonlisä helpotusta.

Kannuste pätkätyöhön

Pätkätöiden tekemistä tulisi kehittää niin, ettei pieneen tuloon synny katkosta sen johdosta, että ottaa vastaan pätkätyön esim. viisi päivää. Lyhytkin työsuhde on parempi, kun ei mitään. Sitä kautta voi saada jalan oven väliin, joka myöhemmin voi vain helpottaa työllistymistä sekä pitää ylipäätään yllä valmiuksia jatkuvaan työsuhteeseen.
Niitä mahdollisuuksia kyllä tilastojen valossa näyttää avautuvan kiitettävän runsaasti lähivuosina työnhakijaa ajatellen.

Nyt on todella otollinen aika luoda kaikki rakenteet mahdollisimman joustaviksi ja työllistymistä tukeviksi. Erittäin keskeistä on miettiä sitäkin, että työllistymisen kautta taloudellinen toimeentulo muodostuu aina työttömyysturvaa paremmaksi ja työllistymistä tukevaksi.

Markku Laitinen
kehitysjohtaja
(vastuulla työllistämisasiat kunnassa)
Hankasalmi