Ruotsi on poistanut perintöverotuksen kokonaan. Suomessa maksetaan perintöveroja vuosittain noin 450 miljoonaa euroa.

Kohteleeko perintöverotus perheitä tasapuolisesti?

Otetaan tarkasteluun kaksi esimerkkiperhettä, joilla on sama tulotaso. Perhe A käyttää kaiken rahan suoraan kulutukseen, eikä säästä rahaa esim. oman asunnon hankintaan. Tällöin tuloverotuksen, asunnon vuokramenon, ruuan ym. pakollisten elinkustannusmenojen jälkeen säästyvä tulo käytetään perheen hyväksi matkojen ja erilaisten kulutushyödykkeiden hankintaan. Tästä ei mene perintö- eikä lahjaveroa, vaan täysimääräisesti kaikki perheen jäsenet voivat saada tulon hyödykseen.

Perhe B on hankkinut omistusasunnon ja ottanut asunnon hankintaan lainaa pankista.

Asuntovelasta aiheutuvat korko ja lyhennyserät ovat suuremmat, kuin vuokra-asumisesta aiheutuvat menot. Perhe tinkii kaiken aikaa muusta kulutuksesta. Se voi olla pois mm. lasten harrastuksista, matkoista ja monista pienistä, mutta perheelle tärkeistä asioista.

Kun näin syntynyttä säästöä oman asunnon muodossa myöhemmin perintö- ja lahja verotetaan, syntyy tilanne, jossa perheen B säästämää tuloa siirretään valtiolle jaettavaksi vaikkapa EU:n jäsenmaksuina Brysselin kassaan tai teiden rakentamiseen koko kansan hyväksi. Se on epäoikeudenmukaista omaisuuden riistoa niiltä perheiltä, jotka säästäen rakentavat tulevaisuutta. Kovalla työllä hankittu oma koti on perheen omaisuutta samalla tavalla, kuin perheen A suoraan kulutukseen käyttämä tulo. Verotuksella ei pidä perheen säästämällä hankittua omaisuutta siirtää yhteiskunnan käyttöön. Pitää kannustaa säästäen rakentamaan omaa elämää ja näin koko yhteiskuntaa.

Pidän perusteltuna perintö- ja lahjaveron poistamista ensimmäisessä ja toisessa veroluokassa (puolisot, lapset, veljet ja sisaret). Perintö- ja lahjaveron tuntuvaa alentamista tai poistamista tulisi harkita myös muissa kuin sukulaisten välisissä perintö- ja lahjaverotapauksissa.

Ainakin perintö- ja lahjaveron alarajaa tulisi nostaa nykyisestä 3400 eurosta kolmen vuoden välein esimerkiksi 5.000 euroon / vuosi. Perintö- ja lahjaverolainsäädännön uudistaminen on periaatteellinen kysymys ja liittyy kokonaisuutenaan verotuksen oikeudenmukaisuuteen.

Kysymys on oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta, ei ensisijaisesti siitä, riittävätkö valtion tulot menojen kattamiseen vai eivät. Toisaalta perintö- ja lahjaverotuksen poistuminen edistäisi varmasti mm. sukupolvenvaihdosten toteutumista ja sillä olisi myönteiset vaikutukset valtiontalouteen.

Vaihtoehtoja on
Paljon perustellumpaa olisi miettiä keinoja, joilla rajoitetaan valtion tuilla synnytetyn kannattavan teollisuuden ja pääomien siirtymistä ns. halvan työvoiman maihin. En pidä hyväksyttävänä verovaroin tuettujen teollisten työpaikkojen alasajoa Suomessa ja tuotannon siirtämistä maan rajojen ulkopuolelle ilman, että se vaikuttaa tuen määrään.

Kun investointeja tehdään, niin yrityksessä arvioidaan kaikki vaihtoehdot. Valtion tuki on yksi peruste investoida Suomeen. Yhteinen tavoite tulisi olla investointien hyödyntäminen täysimääräisesti, säilyttäen tuhansien ihmisten työpaikat.